Puutarhan historiaaOllilan Puutarha on vuodesta 1981 asti toiminut perheyritys.
Ja kuinka kaikki alkoikaan..Tapaninpäivänä vuonna 1970 naimisiin mennyt nuoripari Esko ja Maarit Ollila asuivat ensimmäiset yhteiset vuotensa Eskon kotitilalla Rovaniemen Tuhnajan kylässä, Ollilanvaarassa. Omaa paikkaakin etsittiin, ja Sorakankaan tila Marraskoskelta ostettiinkin pakkohuutokaupasta vuonna 1972. Tila käsitti vanhan päärakennuksen, kaksi vanhaa navettaa, latoja, muutaman hehtaarin peltoa ja vähän metsää. Sorakankaan tilan vanhassa päärakennuksessa Esko ja Maarit sekä Mika-poika asuivat vuosien 1972 - 1974 välisen. Tuona aikana Esko työskenteli muun muassa metsäsavotoilla. Vuonna 1974 Esko kävi Rovaniemellä yhdeksän kuukautta kestäneen puutarhakoulutuksen, ja valmistuttuaan sai puutarhurin pestin Kemijoki Oy:ltä. Niinpä koko perhe muutti Eskon työn perässä Petäjäskoskelle Kemijokivarteen, Rovaniemeltä 43 kilometriä etelään. Petäjäskoskella Eskolle kuului puutarhurin töiden lisäksi myös kiinteistönhoitotöitä. Maarit työskenteli kesäaikaan yhtiön puistotöissä ja talvisin kiinteistöjen siivouksessa. Petäjäskoskella asuessa syntyi myös perheen tytär Johanna. Sorakankaan tila Marraskoskella säilyi perheen kesänviettopaikkana. Samalla Esko teki tilalla uudistuksia, mm. vanha talo remontoitiin kokonaan ja taloon saatiin sisävessa.
Itsenäiseksi yrittäjäksiSeitsemän vieraalla työskennellyn vuoden jälkeen Esko kaipasi kuitenkin lisää haasteita ja itsenäisyyttä, ja päätti perustaa oman yrityksen. Niinpä talvella 1981 muutettiin takaisin omalle tilalle Marraskoskelle ja ensimmäinen kasvihuone nousi pystyyn pikapikaa kireissä talvipakkasissa. Perustukset huoneelle oli tehty jo edellisenä kesänä. Kaaret kasvihuoneeseen oli itse tehty Tuhnajassa Eskon isän, Taunon kasvihuoneessa edellisenä syksynä. Kasvatustyö uudessa, noin 600 neliön huoneessa alkoi saman tien ja ensimmäiset kasvit valmistuivat myyntiin äitienpäivänä keväällä 1981. Valikoimissa oli tuolloin mm. begoniaa, pelargoniaa ja ruukkuruusuja. Kesämyyntiin kasvatettiin orvokkia, samettikukkaa, lobeliaa ja petuniaa. Kasvit myytiin tilalta sekä Rovaniemen torilla käytiin myymässä miltei päivittäin. Sopimusviljelyä oli alkuvuosista alkaen kaupungille, seurakunnalle ja Kemijoki Oy:lle.
Kasvihuoneitten lisäksi tilalla panostettiin muuhunkin tuotantoonPetäjäskoskelta siirretty parakkirakennus muuntui 1981 navetaksi ja Eskon isältä saaduista ensimmäisistä neljästä lihamullista lihakarjan kasvatus kasvoi aikaa myöten nelikymmenpäiseksi laumaksi. Lihantuotanto jatkui aina vuoteen 1995 asti; Suomen liityttyä EU:n jäsenmaaksi piti päättää rakennetaanko uusi navetta ja kaksinkertaistetaan lihakarjan määrää. Katsottiin kuitenkin parhaimmaksi keskittyä puutarhatuotantoon. Karjankasvatuksesta luovuttua tilalle piti saada korvaavia tulonlähteitä. Rakennettiin uusi suoramyynti-, varasto- ja leipomorakennus sekä kellari. Uudessa kotileipomossa Ollilat leipoivat leipiä ja makeita leivonnaisia vuoteen 2002 asti. Varastointi- ja myyntitilaa tarvitsivat avomaalla kasvatetut tuotteet kuten kaali, sipuli, peruna ja mansikka. Saman aikaisesti kasvihuonetuotantoon panostettiin; huoneita rakennettiin lisää ja pinta-ala lisääntyi alun 600 neliöstä 1700 neliöön. Lopulta kasvihuonetuotanto työllisti niin, että aikaa avomaanviljelyyn ei enää riittänyt.
Puutarhuri Esko kuoli äkilliseen sairaskohtaukseen 26. tammikuuta vuonna 2003. Tämän jälkeen puutarhan toimintaa jatkettiin muutaman vuoden ajan kuolinpesänä, kunnes vuonna 2007 yritystoiminta siirtyi virallisesti Eskon pojan, Mikan vastuulle.
Esko Lepaan Puutarhatekniikka -näyttelyssä tutustumassa Scheteligin osaston pelargoniatarjontaan.
|
